European Time Attack Masters:
Suomalaiset Euroopan nopeimmat!
European Time Attack Masters sai alkunsa keväällä Englannin ja Hollannin Time Attack -järjestäjien toimesta. Kilpailusta alkoi hiljalleen tippua informaatioita pitkin nettiä. Toukokuussa järjestettiin European Time Attack Challenge johon parin suomalaisen piti osallistua. Kyproksen vallitsevat olosuhteet saivat suomalaiset jättämään tämän kilpailun väliin ja satsaamaan kaiken kotimaan kauteen sekä syksyllä järjestettävään Time Attack Masters -kilpailuun.
European Time Attack Masters sai alkunsa keväällä Englannin ja Hollannin Time Attack -järjestäjien toimesta. Kilpailusta alkoi hiljalleen tippua informaatioita pitkin nettiä. Toukokuussa järjestettiin European Time Attack Challenge johon parin suomalaisen piti osallistua. Kyproksen vallitsevat olosuhteet saivat suomalaiset jättämään tämän kilpailun väliin ja satsaamaan kaiken kotimaan kauteen sekä syksyllä järjestettävään Time Attack Masters -kilpailuun.
Pit Lanella vuoroa odotellessa
Time Attack Masters ajettiin Zandvoortin radalla 5.-6. lokakuuta todella kesäisissä olosuhteissa. Lauantaina keli oli pilvinen mutta kohtalaisen lämmin, sunnuntaina elohopea oli hellelukemissa ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Formula 1 –kuninkuusluokkaakin aikanaan palvellut legendaarinen rata fasiliteetteineen oli suomalaiselle tapahtumajärjestäjälle lähes maanpäällinen taivas. Varikolla tilaa oli helposti yhdelle RADALLE.com tapahtumalle, kilpailuvarikko vastasi kooltaan Ahveniston kattilaa, Pit Lanella olisi voinut ajaa vaikka kiihdytyskilpailut, varikkopilttuisiin mahtui helposti neljä autoa, VIP- ja lehdistötilat vastasivat kooltaan kongressikeskusta, katsomoita oli riittävästi joka puolella ja lippupisteet olivat hienosti suojatut sekä katetut. Rata sijaitsee aivan keskustan tuntumassa lyhyen kävelymatkan päässä rautatieasemalta, joten majoitukset ja illanviettopaikat olivat aivan käden ulottuvilla.
Lennard Wander - Nissan 350Z Monster
Järjestelyistä vastasi yhteistyössä Englannin ja Hollannin Time Attack -pääorganisaattorit. Molemmilla mailla on pitkät perinteet lajin parissa, juuret ulottuvat vuoteen 2005. Nämä kaksi järjestäjää ovat myös alusta alkaen tehneet yhteistyötä lajin parissa. Järjestäjät olivat yhdessä tuumin päättäneet aloittaa uuden perinteen lajille ja ensimmäinen kilpailu järjestettiin nyt siis Hollannissa ja ensi vuonna heillä on tavoitteena järjestää samanlainen kilpailu Englannissa.
Pilttuissa on runsaasti tilaa
Järjestelyt eivät eri osa-alueiltaan poikenneet juurikaan Suomen Time Attackista. Kilpailu oli jaettu kahdelle päivälle: lauantaina oli aikaa ilmoittautua, harjoitella ja katsastaa kalusto. Itse kilpailu harjoituksineen, lajitteluineen ja ”Hot Lap” -nimeä kantavine finaaleineen ajettiin sunnuntaina. Kun tämä kilpailu ei kuulunut mihinkään sarjaan niin lajitteluilla ei käytännössä ollut muuta merkitystä kuin että kuljettajat saivat siitä lähtöjärjestyksen varsinaiseen finaaliin joka tunnetaan Suomessa paremmin nimellä Super Lap.
Janne "esikatsastuksessa" naapuritiimin toimesta
Tapahtumassa oli oheisohjelmana runsaasti erilaisia autoihin ja moottoriurheiluun liittyviä osa-alueita kuten driftingiä, kiihdytysajoa, autonäyttelyä, äänentoisto ja -painekilpailua ja muita RADALLE.com -tapahtumistakin tuttuja yleisön houkuttimia. Tapahtumassa ajettiin myös Hollannin oman Time Attack -sarjan viimeinen osakilpailu.
Zandvoortin rata on erittäin kovanopeuksinen, leveä, mutkikas, kallisteltu ja todella nopean maalisuoran omaava. Radalla ajoi muinoin jopa Formula 1 vuosina 1948-1985. Nykyään nopeimmat siellä ajettavat autot lienevät DTM-luokan kilpurit. Rata on 4307 metriä pitkä ja erityyppisiä mutkia kierrokselta löytyy kolmetoista. Rataennätys on vuodelta 2002, tuolloin kello on pysähtynyt aikaan 1:26.959 Earl Goddardin ohjastamalla Benetton F1:llä. DTM-autot kiertävät Zandvoortin rataa noin 1:30-1:31 pintaan. Radan sijainti hyvin lähellä kaupungin keskustaa teki matkasta monipuolisen ja erittäin miellyttävän joka ikiselle Suomen loittoryhmän jäsenelle.
Ilmoittautuminen menossa
Euroopan Time Attack Masters ajettiin neljässä luokassa. Luokkajako on tutumpi mm. Englannin Time Attack -sarjasta.
-N/A (naturally aspirated), kaikki vapaastihengittävällä moottorilla kulkevat autot vetotavasta riippumatta
Ahdetut autot:
-FWD, etuvetoiset ahdetut
-RWD, takavetoiset ahdetut
-4WD, nelivetoiset ahdetut
Ajankohtana lokakuun alku oli erinomainen, sää oli vielä suomalaisella mittapuulla helteinen ja kaikki Euroopan Time Attack -kilpailut ja -sarjat oli jo ajettu joten kaikkien sarjojen kilpailijoilla oli mahdollisuus osallistua kilpailuun.
Varikkotunnelmia
Osallistujia oli kattavasti ympäri Eurooppaa ja mukavasti myös eri maiden hallitsevia mestareita. Suomea oli edustamassa kolme kuljettajaa:
-N/A -luokassa Saksassa vakituisesti asuva, paljon suomalaisia Time Attack -kilpailuita kiertänyt, kauden 2012 Competition-sarjan alle 2,5-litraisissa dominoinut Mikko Kataja itse tekemällään 190 hp / 780 kg Toyota Starletilla.
-FWD -luokassa kauden 2012 Club-luokan sarjamestari ja 2013 Modified-sarjassa hopealle sijoittunut Sami Sivonen 400 hp / 1300 kg Seat Leon Supercopalla.
-4WD -luokassa Unlimited-sarjan sijalta 4 Janne Niska rataennätyksiä rikkovalla 600 hp / 1200 kg Subaru Impreza STI:llä.
 |
 |
 |
| Mikko Kataja - N/A | Sami Sivonen - FWD | Janne Niska - AWD |
Loittoryhmässä oli paljon suomalaisia Timeattack-nimiä: Rasmus Speed Promotions -tiimistä paikalla kuljettajista itse Toni ”Rasse” Ruokonen sekä Mikael Tuominen vahvistettuna mekaanikko- ja taustajoukoillaan, vihreällä Evo 10:llä Modified-luokkaa ajava JiiPee Kotala tukijoukkoineen, enemmän touhunnut ja vähemmän Modified-SpeedWagonillaan ajanut Tomi Saarinen sekä Suomen Time Attack -järjestäjä Teppo Laukkanen puolisoineen. Kilpailijoiden tiimien vahvuuteen oli päätynyt suomalaisen Time Attackin huippunimiä kuten Antti Oksa, Saku Nurminen, Esko Reiners, Jyrki Repo jne. Taustalla oli myös seitsemää sekuntia nopeampi Tero Tuohimaa joka bongattiin ainakin iltakemuista.
Loittoryhmäläisiä välipalalla
Suomalaiset olivat paikalla kunnon kuljetuskalustolla kuten kuuluukin, lähempää saapuneet olivat tyytyneet vaatimattomampaan trailerikuljetukseen kilpakalustoineen. Suomen Time Attack oli siis todella hienosti esillä koko viikonlopun eikä kenellekkään jäänyt epäselväksi millä tasolla lajia täällä ajetaan!
Lauantaina keli oli pilvinen ja lämpömittari heilui 15 lämpöasteen tienoilla. Päivän radalla aloitti kiihdyttelijät ja driftaajat. Varikolle alkoi hiljalleen kerääntyä myös tapahtumakansaa sekä Time Attack -kuljettajia. Lauantaina radalle oli varattu kolme erillistä tunnin mittaista testaussessiota myös Time Attack -kuljettajille. Suomalaiset kävivät testaamassa rataa ja tulivat hymyissä suin takaisin varikolle, he kun ovat joutuneet tai saaneet kiertää syheröisiäkin ratoja ja alustan merkitys on oivallettu jo kotimaassa. Tästä johtuen suomalaiset pujottelivat muiden kilpailijoiden ohi pitkin lauantaita. Lauantai-iltapäivän täytti ilmoittautuminen sekä katsastus. Samassa jonossa olivat ETAM -kuljettajat sekä Hollannin sarjan kuljettajat. Ilmoittautuminen suoritui luontevasti ja katsastus oli hyvin kattava sekä tarkka. Katsastussetiä oli useita ja jokaisella oli oma tarkka osa-alueensa. Suomalaisetkin selvisivät katsastuksesta kunnialla ja näin päivä oli taputeltu kuljettajien osalta. Janne Niskan Subaru katsastettiin jo jonossa moneen otteeseen muiden kilpailijoiden toimesta, taisi harjoituksissa väläytelty nopeus mietityttää etenkin brittikuljettajia. :)
Pilttuiden yläpuolella VIP-tilat sekä lehdistökeskus.
Samaan aikaan takahuoneessa kokoontui lajia ajatellen kohtalaisen merkittävä joukkio. Samaan huoneeseen kerääntyivät Euroopan Time Attack -järjestäjien johtajat. Suomen ääntä kannattelivat Teppo Laukkanen, Tomi Saarinen sekä Toni Ruokonen.
Keskustelua käytiin tulevaisuudesta ja nykyisyydestä, sovimme muutamia yhteisiä toimintatapoja sekä sovimme yhteisistä yhteydenpitofoorumeista. Kävimme keskustelua myös luokkajaoista ja harmiksemme huomasimme Suomen olevan yksin luokkajakoajattelutapansa kanssa. Kerroimme oman luokkajakomme eduista, nostimme vetotavan merkityksen vähyyden esille voimakkaasti sekä painotimme sen olevan jokaisen oma valinta. Näistä saimmekin oikein hyvän ja pitkän keskustelun aikaiseksi. Tämän foorumin tuloksia näemme varmasti tulevaisuudessa. On hienoa tavata ja keskustella valtavan porukan kanssa ja todeta että päämäärämme ovat yksityiskohtaeroista huolimatta identtiset. Time Attackilla on erittäin vahva kannattajajoukko sekä erittäin ammattitasoinen järjestäjäporukka ympäri Eurooppaa.
Tulevaa Timeattack -kärkikastia
Loittoryhmän lauantai-illan ja yön ohjelmistoon kuului enemmän punaviiniä ja lämpimiä terasseja ja hieman vähemmän motorsportia. Katajan pilttuussa sen sijaan metsästettiin starttimoottoria ja hajonneen keinuvivun osia. Sivosen pilttuussa puolestaan taottiin pyöränkaariin lisätilaa renkaille kun ei ne tahtoneet mahtua kunnolla pyörimään.
Tunnelmia Katajan pilttuusta lauantai-illalta
Sunnuntain radan avasi DHRA Dragracing -kiihdytyskilpailu ja sitä seurasi NL Drift Series -kilpailu. Kello 11:00 alkoi kuljettajakokous jossa kerrattiin päivän kulku. Päivän aikana ajettiin limittäin kaksi Time Attack –kilpailua, Hollannin oma Time Attack -sarjan osakilpailu sekä ETAM-kilpailu. Keskipäivän aikaan alkoi viimein tapahtua kun lämmittelyajot saatiin käyntiin.
Lämmittelyissä oli hienoa todeta että Katajalla oli hyvät mahdollisuudet pärjätä kun vapari -Starletilla ohiteltiin sujuvasti ahdettuja kilpureita, pääosin mutkaosuuksilla tosin. Suorilla Starletti kulki täysiä ja monet muut vähän kovempaa. Katajan parhaaksi ajaksi harjoittelussa jäi 2:04.378 joka tekee keskinopeudeksi 124,66 km/h, todella kovaa vauhtia Starletilta! Starletin salaisuuksina lienee sietämätön keveys, todella hyvin toimiva Konin alusta sekä loistava kuljettaja, auton itse rakentanut Mikko Kataja! Katajan säikäytti ”pieni” kommellus kesken lämmittelyiden, rattilukko napsahti päälle mutkan lähestyessä vauhdin ollessa yli 160 km/h. Vian aiheuttajaksi osoittautui virta-avain joka oli käännetty oikeaan asentoon auton hankkimisen aikoihin eikä siihen liialti ole sen koommin koskettu. Kömmähdyksessä oli onni matkassa ja auto kulki mutkan suuntaisesti koko jarruttelujen ajan ja yllätyksestä selvittiin pelkällä säikähdyksellä.
Kataja varikolla harjoituksissa.
Sami Sivosella oli ongelmia toisen eturenkaan kanssa. Eturengas osui lokasuojan pokkaukseen ja renkaita kului puhki niin lauantaina kuin sunnuntainakin. Tiimi moukaroi ja rälläköi lisää tilaa renkaalle ja ongelmasta päästiin pian eroon. Sami Sivoselta jäi kuitenkin ajat saamatta lämmittelyissä tämän takia.
Janne Niska ajeli lämmittelyissä vielä hieman tunnustellen, etsien jarrupaikkoja ja totutellen radan suomiin koviin vauhteihin: Jannella oli lähes 270 km/h pääsuoran päässä! Janne jäi 0.333 sekuntia kärjestä ajalla 1:50.642.
Lämmittelyissä kalustoa oli sen verran paljon radalla ettei yksikään Suomipoika saanut ehjää ratakierrosta. Tästä oli hienoa jäädä odottamaan lajitteluiden alkua luottavaisin mielin: Meillä oli mahdollisuus mestaruuteen kaikissa kolmessa luokassa jossa olimme edustettuna! Myös muut tajusivat vauhtimme ja ihmiset kerääntyivät sinivalkoisten pilttuiden ympärille tutkien tarkkaan meikäläisiä kilpa-autoja.
Lajitteluissa alkoikin tapahtua. Katajalla ongelmat olivat historiaa, startti toimi ja auto kulki, jätkä veti tukka putkella ajan 2:00.334 jääden luokkansa toiseksi erolla 1.211 sekuntia. Vielä ei kaikkea tästä kombinaatioista otettu, ratkaisu jätettiin odottamaan Hot Lapille. Sivosen eturenkaat mahtuivat jo pyörimään esteettä ja hiilikuitu-Seatilla kello pysähtyi aikaan 1:52.694, tällä heltisi lajitteluiden kakkossija 0.501 sekunnin erolla kärkeen. Kaikkea tässäkään vielä annettu joten mahdollisuus mestaruuteen oli hyvinkin olemassa.
HOT LAP
Itse finaali, Super Lap niin kuin me sen tunnemme, ajettiin ETAM-kilpailun päätteeksi. Järjestäjällä oli pakottava tarve päästää drifterit pyörimään pariksikymmeneksi minuutiksi radalle juuri kun olisi aikataulun mukaan ollut Hot Lapin vuoro. Tämä ei onneksi aiheuttanut sen kummempia murheita kuin aikataulun pienoisen venymisen. Ratakin pysyi kohtalaisen puhtaana sudittelijoiden käsittelyssä.
Autot päästettiin neljän ryhmissä 15 sekunnin väleillä radalle. Hot Lap käsitti kolme kokonaista kierrosta: lämmittelykierroksen, nopean kierroksen sekä jäähdyttelykierroksen.
Radalle lähdössä varikon päässä oli kasa upeita tyttöjä toivottamassa menestystä jokaiselle kuljettajalle. Luokat ajettiin järjestyksessä N/A, FWD, RWD ja AWD. Kataja ja Sivonen lähtivät matkaan ongelmat takanaan, Niskalla mittaristo huusi punaisena major alertia lähtölipulla lämpöjen ollessa 117 astetta. Kierrosten nostaminen auttoi lämpötilan 92 asteeseen mutta tauti oli jo tehnyt tehtävänsä. Niskan ensimmäinen sektori nopealla kierroksella oli ennätysmäinen, yli 3 sekunttia nopeampi kuin kellään muulla tuona päivänä Tämä vauhti olisi varmasti riittänyt helppoon voittoon kilpakumppaneista.
European Timeattack Masters finaalit saatiin lopulta päätökseen ja suomalaismenestystä tuli todella upeasti. Sami Sivonen sai rengasongelmat selvitettyä, otti autostaan kaiken irti Superlapilla ja tykitti Supercopan uskomattomaan aikaan 1:52.592 voittaen etuvetoluokan selvällä erolla kakkoseen. Mikko Kataja ajoi myös silminnähden nappikierroksen superlapilla mutta se ei silti riittänyt voittoon, Mikko ajoi ahtamattomien autojen luokassa kakkoseksi 0.092 sek päähän luokkavoiton napanneesta Hondasta. Janne Niskan todella nopea päivä sai ikävän päätöksen kun lämmittelykierroksen jälkeen superlapin alkaessa Subarusta tuli muualtakin savua kuin pakoputkesta. Subaru jäi superlapilla harmillisesti radan takalenkille, sitä ennen sektoriajat olivat kirkkaasti päivän nopeinta settiä. Aika jäi siis saamatta ja pokaalit menivät muualle isojen poikien luokassa. Tämä kuitenkin on pelin henki, yksi kierroks, yksi aika, yksi voittaja. Ruutulipulle täytyy päästä sijoittuakseen. Euroopan mestaruus jäi siis tavoitteeksi ensi kaudelle.
RADALLE.com onnittelee voittajia!
Janne Niska vauhdissa
Päivän mittaan tuli hyvinkin selväksi se että Suomen Time Attack -kuljettajat ovat Euroopan kirkkainta kärkeä. Syitä tähän lienee monta.
Säännöt
Sääntömme on tehty kansainvälisen mittapuun mukaan, kuitenkin siten että sääntöihin on jätetty riittävästi tilaa kuljettajien ja ”pellepelottomien” omille ajatuksille ja ratkaisuille.
Luokkajako
Luokat on jaettu selkeästi ja yksinkertaisesti joten turha kikkailu on jäänyt pois. Luokkia jaetaan renkailla ja renkaiden parantuessa vauhdit kasvavat. Vauhtien kasvaessa turvallisuusvaatimukset kasvavat. Loogista, eikö totta? Autoja ei ole haluttu laittaa eri luokkiin myöskään vetotavan mukaan sillä jokaisen on mahdollisuus valita vetotapa kun aloittaa kilpurin rakentamisen, neliveto ei tuo automaattisesti onnea sillä auton paino kasvaa sen seurauksena. Viimeistään kausi 2013 on todistanut Suomen Time Attack -kilpailuissa että vetotavalla ei juurikaan ole merkitystä Modified- ja Unlimited-luokissa. Unlimited-luokassa rataennätyksiäkin on tehty siinä takavetoisella missä nelivetoisellakin autolla. Modified-luokassa parhaiten sijoittuneet nelivetoiset autot löytyvät vasta sijoilta viisi ja kuusi.
ETAM:ssa puolestaan sijat 1, 4 ja 7 oli ajettu nelivedoilla, muilta sijoilta löytyy kaksipyörävetoisia.
Tätä vetotavan mukaan jaettua luokkajakoa on useasti puolusteltu nelivedon ylivoimaisuudella joka on todettu moneen kertaan harhaluuloksi, sen todistaa jo edellämainitut sijoitukset.
Suomalaiset radat
Kotimaamme radat ovat tyypillisesti teknisesti haastavia ja kuljettajia opettavia tiukkoine ja monipuolisine mutkineen. Jokainen kuljettajista on opetellut säätämään autonsa Ahvenistolle. Maamme radat ovat useaan kertaan osoittaneet että kunnon alustalla ja sen hyvällä säädöllä on suhteessa eniten vaikutusta kierrosaikoihin. ETAM:ssa kaikki autot menivät todella kovaa suorilla mutta vain Suomikuljettajien autot tuntuivat jatkavan liitoa myös mutkissa.
Ensi kaudella sääntömme, automme ja kuljettajamme kehittyvät, ja syksyllä 2014 nähdään pysyykö muu Eurooppa meidän vauhdissa mukana.
Sami Sivonen vauhdissa
Mikko Kataja vauhdissa
